Kun illan pimeys laskeutuu, alkaa pihallamme näkyä pientä liikettä. Pihalla olevan pöydän alle kerääntyy kolme ruskeaa karvapalleroa. Ne ovat pieniä rusakon poikasia. Ne ovat aivan ruskeita ja niillä on pienet, pystyt korvat. Osa makaa hiekassa mahallaan ja osa istuu tarkkaavaisena. Ne antavat lähestyä itseään tosi lähelle ja joku uskaltautuu loikkimaan jopa ihan jalkojen viereen. Niihin ei kuitenkaan saa koskea.
Pihan laidalla puiden alla näkyy hahmo. Se on niiden emo. Emo imettää poikasiaan vain kerran päivässä ja sitä varten poikaset ovat kukin tulleet esille omasta piilostaan ja kerääntyneet yhteen. Kun emo on imettänyt poikasensa, palaa niistä jokainen takaisin omaan piiloonsa. Emo imettää poikasiaan vain kahden viikon ajan. Kun se on synnyttänyt, se piilottaa jokaisen poikasen eri paikkaan. Rusakon poikaset eivät siis ole hylättyjä, vaikka sellaisen tapaisikin yksinään jossain heinikossa. Rusakko voi saada jopa neljä poikuetta helmi- syyskuun aikana, joten tämä on varmasti sen vuoden viimeisin poikue.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti