Hirviä ja sarvia

Olin tällä viikolla viettämässä talvilomaa mökillämme Hämeessä. Mökkikylämme metsiä oli kaadettu oikein urakalla ja tukkirekat ajoivat eestaas vieden puupinoja pois. Kävimme katsomassa kaadettua metsää lähempää ja kuljimme vanhoja traktorinjälkiä pitkin pellon laitaa. Lunta ei edelleenkään ole tullut paljoa, joten ohuella ja kovalla lumikerroksella oli helppo kulkea. Päästimme koirankin juoksemaan vapaana ja se nautti kun sai viipottaa minkä tassuista pääsi.

Löysimme pellolta useita hirven jälkiä. Siitä oli kulkenut rivissä kokonainen lauma. Laskimme, että jäljet olivat peräisin neljästä eläimestä. Jotkin sorkanjäljistä olivat pieniä ja jotkut aivan valtavan suuria. Liikkeellä oli ollut eri ikäisiä hirviä. Voit verrata jälkiä käteeni, niin huomaat miten suuria jotkin jäljistä olivat.

Suurin yllätys oli kuitenkin, että hirvet olivat jättäneet minulle yllätyksen!!! Joku niistä oli pudottanut sarvensa pellolle!!! Sarvet olivat selvästi nuoren hirven, sillä niissä oli vain kaksi haaraa. Uskoakseni sarvet olivat kuuluneet 2-vuotiaalle nuorelle hirvelle. Sarvet olivat painavat, ne tuntuivat ainakin puolen kilon painoisilta. Ne tuoksuivat aivan märälle koiralle. Seurasimme hirvien jälkiä pellon poikki aina hakkuuaukealle saakka, sillä toivoin löytäväni sarvien toisenkin puoliskon. Löysimme kuitenkin vain runsaasti kaadettujen puiden runkoja, joita hirvet olivat nälkäänsä jyrsineet. Toivon kovasti, että löytäisin joskus vielä lapiosarvetkin. Nämä nyt löytämäni olivat hankosarvet. Piirsin kuvan lapiosarvisesta hirvestä.

Hirvi  (alces alces)

Hirvi on Euroopan suurin hirvieläin. Aikuinen hirvi on noin 3m pitkä ja sen selän korkeus on 150 - 230cm. Aikuinen hirvi painaa yleensä 240 – 600 kg. Urokset ovat naaraita huomattavasti kookkaampia. Uroshirvi on nimeltään hirvisonni ja naaras on nimeltään hirvilehmä. Niiden poikanen on nimeltään vasa. Hirvi voi elää noin 10 – 18 -vuotiaaksi mutta harva hirvi elää luonnossa näin vanhaksi. Hirvikantaa nimittäin säädellään metsästyksellä, sillä jos hirviä on liikaa, ne aiheuttavat isoja tuhoja kasvaville puille ja ovat vaaraksi liikenteelle. Hirviä on Suomessa noin 80 000 ja niitä metsästetään luvanvaraisesti syyskuun lopulta joulukuun loppuun saakka. Hirven kaatolupien määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2011 kaatolupia myönnettiin yli 55 000.

Hirvi elää muutoin yksinään paitsi vasojensa kanssa elävät naaraat elävät vasojensa kanssa. Talvisin hirvet voivat kerääntyä laumoiksi. Hirvi saa ensimmäisen vasansa usein 2-vuotiaana. 8 kuukauden kantoajan jälkeen touko-kesäkuussa hirvilehmä synnyttää yhden tai kaksi vasaa. Vastasyntynyt hirvenvasa painaa 10 kiloa. Joskus hirvi voi saada myös kolmosvasat. Neloset ovat erittäin harvinaisia. Hirvi imettää vasaansa neljän kuukauden ajan. Vasat seuraavat emoaan kuitenkin vielä seuraavan talven ajan, eli noin vuoden ikään saakka.

Hirven ravinto

Hirvi syö pääasiassa erilaisten puiden ja pensaiden lehtiä ja oksia. Kesäisin se syö myös heinäkasveja, vesikasveja ja suokasveja esimerkiksi ulpukoita, maitohorsmia ja kortteita. Syksyisin hirvi herkuttelee mustikoilla, puolukoilla ja muilla varpukasveilla. Joskus se saattaa suunnata myös viljapellolle herkuttelemaan. Talvisin ravintoa on tarjolla niukemmin ja hirven tulee pärjätä erilaisten puiden oksilla. Pääravinnoksi muodostuukin koivun ja männyn oksat sekä männyn neulaset, sillä niitä on Suomessa eniten tarjolla. Hirven suurinta herkkua ovat kuitenkin pihlajan, pajun ja katajan oksat. Kuusi ei hirvelle maistu kuin hätätapauksessa. Hirvi syö päivän aikana valtavasti: peräti 10 – 15 kiloa. Jos hirvilauma eksyy taimikkoon herkuttelemaan, aiheuttaa se suurta vahinkoa kasvavalle puustolle.

Hirven sarvet

Vain hirvisonneilla on sarvet. Sarvet ovat täysiluiset, eivät ontot, ja ne ovat muodoltaan joko leveät lapiosarvet tai kapeat, usein nelihaaraiset hankosarvet. Myös näiden sarvien välimuotoja esiintyy. Leveitä lapiosarvia hirvillä on eniten pohjoisilla alueilla. Sarvet uusiutuvat joka vuosi ja vanhat sarvet putoavat pois talven aikana. Vanhoilla hirvillä sarvet putoavat jo alkutalvesta, kun taas nuoremmilla ne voivat irrota vasta kevättalvella. Uudet sarvet kasvavat tilalle elo-syyskuuhun mennessä ja niiden kasvuvauhti hurja: ne voivat kasvaa jopa sentin vuorokaudessa! Kasvun aikana sarvia suojaa samettimainen nahkakerros. Kun sarvet ovat täysimittaiset, nahkakudos kuolee ja hirvi irrottaa nahan hankaamalla sarvia puiden runkoihin ja oksiin. Tässä hankaamisoperaatiossa hirven sarviin tarttuu puiden kuoresta väriä, joka sävyttää sarvet kauniin ruskeaksi.

Hirven sarvet kasvavat vuosi toisensa jälkeen aina suuremmiksi ja suuremmiksi. Suurimmillaan hirven sarvet ovat hirven ollessa 8 – 10 -vuotias, jolloin hirvi on parhaassa iässään. Täysimittaiset sarvet voivat painaa jopa yli kymmenen kiloa! Jo ensimmäisenä syksynä uroshirvenvasalle kasvaa sarven tyviosa eli ihon peittämä ruusutappi, jossa ei vielä ole sarvea. Seuraavana keväänä, kun vasa on vuoden ikäinen, saa urosvasa pienet tappisarvet, jotka putoavat seuraavana talvena. Kaksivuotiaana hirvellä on kaksihaaraiset puikkosarvet. Tyypillisesti hankasarviin kehittyy ajan myötä 4 haaraa ja lapiosarviin jopa yli 20 piikkiä. Sarvissa olevien haarojen määrä ei kuitenkaan lisäänny automaattisesti joka vuosi, joten siitä ei voi päätellä hirvisonnin ikää. Haarojen lukumäärä riippuu muun muassa ravinnon määrästä ja laadusta. Myös hirven vanhetessa sen sarvien koko alkaa pienetä ja piikkien lukumäärä huveta. Lähemmäs 20-vuotiaalla hirvellä ei välttämättä ole sarvia enää ollenkaan.