Tänä talvena talvi ei ole meinannut tulla millään. Koko ajan on vain ollut lämmintä ja satanut vettä. Ihan kuin syksy olisi jatkunut ja jatkunut ja jatkunut aina vaan. Alkoi jo kyllästyttää jatkuva pimeys ja märkyys ja mutaisuus. Ja nyt se talvi sitten tuli. Kerralla -15 astetta pakkasta. Kylmä tuli niin nopeasti yhdessä yössä että siihen on ollut vaikea tottua. Kiva kuitenkin, että luntakin tuli, vaikka tosi vähän. Nyt ei ole enää niin pimeää. Pitkälle talveen jatkunut lämmin sää ja ilman raju kylmeneminen on aiheuttanut luonnossa monenlaisia ilmiöitä. Olen lukenut niistä netistä ja Luonto-lehdestä.
Norjassa meri oli jäätynyt niin nopeasti, että kalat eivät olleet ehtineet pakoon, vaan niitä oli jäätynyt jään sisään tuhansittain. Kuvan voit katsoa täältä: http://www.nrk.no/nordland/smafisk-svomte-i-doden-1.11466122 Käyvätköhän ihmiset sahaamassa kaloja irti? Nehän ovat jäässä ja säilyvät hyvänä. Olisi sääli jos noin paljon kalaa menisi hukkaan. Niistä kannattaisi tehdä ruokaa.
Jäätyminen on aiheuttanut Suomessakin mielenkiintoisia tapahtumia. Yhdessä vielä sulassa järvessä lumi jäi erikoisesti kellumaan veden pinnalle ja näytti aivan savulta. Toisessa paikassa taas järven pintaan oli jäätynyt erikoisia röpelöisiä kekoja, kuin kukkasia. Eniten minua kuitenkin kiinnosti Espoossa löydetty hyvin harvinainen jäämuodostelma, hiusjää. Hiusjää näyttää aivan villavalta karvalta ja sitä muodostuu lahon puun runkoon kun lahottajasienestä haihtuva kosteus hiljalleen jäätyy. Se on vähän niin kuin jääpuikot mutta muodostuu tosi ohuista ja pienistä haituvista jäätä. Espoon hiusjäästä on juttu ja videota täällä: http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288642287284.html
Uusimmassa Luonto-lehdessä on myös pieni juttu hiusjäästä. Siinä hiusjäätä nimitetään haltianhiuksiksi. Tykkään siitä nimestä enemmän.
Kävin tänään lähimetsässä etsimässä hiusjäätä. Haluaisin nähdä sellaista ihan itse luonnossa! En tietenkään löytänyt kuin tavallista jäätä... Kuvasin kuitenkin äidin kanssa maahan satanutta höytyväistä lunta. Se oli kaunista. Se oli niin hienoa ja kevyttä, että sitä pystyi puhaltamaan ilmaan ja se leijaili ja kimalteli auringossa kuin jalokivet. Tuolla ihan ylimpänä oli siitä kuva. Koska en löytänyt hiusjäätä, laitan tähän kuvan pari talvea sitten löytämästäni erikoisesta jäätyneestä lumesta. Se oli tosi jännän muotoista, kuin linnun sulkia. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt sellaista.
