tiistai 24. kesäkuuta 2014

Korkeasaaren kesäleirillä




Olin viime viikolla Korkeasaaressa kesäleirillä. Leiri kesti kolme päivää ja se oli päiväleiri, eli yöksi mentiin aina omaan kotiin. Jokaisena päivänä oli oma teemansa, jolloin tutustuimme erityisesti tiettyihin eläimiin. Vietimme aikaa myös Mustikkamaalla sijaitsevassa isoisän mökissä, jonka puutarhaan saimme istuttaa punajuurentaimia ja muuta syötävää. Joka päivä kävimme syömässä ravintola Pukissa ja lisäksi saimme välipalaa. Jokainen leiriläinen sai ylleen hienon Korkeasaariaiheisen t-paidan. Korkeasaari täyttää 125-vuotta ja se oli juhlan kunniaksi tehty t-paita. Jokainen leiriläinen sai leirin päätteeksi myös vuosikortin Korkeasaareen. Nyt voin mennä vaikka joka päivä tarkkailemaan eläimiä!



Ensimmäinen päivä alkoi tosi tuulisena ja kylmänä Korkeasaaren sisäänkäynnin luota. Olin takki päällä ja pipo päässä ja silti meinasin palella. Meitä oli 16 suurin piirtein saman ikäistä leiriläistä ja lisäksi neljä ohjaajaa.  


Ensimmäisenä päivänä teemana olivat kissapedot. Meille kerrottiin, kuinka tiikereitä koulutetaan puutikkuun kiinnitetyn punaisen, litteän pyörylän avulla. Tiikerit opetetaan laittamaan tassu punaisen pyörylän päälle. Kun tiikerille pitää antaa nukutuspiikki, laitetaan pyörylä tikun päässä sisälle tiikerin häkkiin pienen luukun, "hihan", kautta. Tiikeri näkee punaisen pyörylän ja laittaa tassunsa sen päälle. Nyt piikki on helppo laittaa sen tassuun ja eläinlääkäri pääsee hoitamaan tiikeriä. Tiesittekö muuten, että Korkeasaaren kissapedoille syötetään auton alle jääneitä peuroja ja hirviä?


Päivän lopuksi kävimme näköalatornissa ihailemassa maisemia. Tuuli niin lujasti, että hattu piti ottaa pois päästä, sillä muuten se olisi lentänyt tuulen mukana tiehensä. 

Toisena päivänä teemana oli sademetsä.  Pääsimme näkemään, kuinka sammakoille kasvatetaan erilaisia ötököitä, kuten sirkkoja ja banaanikärpäsiä, ruoaksi. Pääsimme myös koskemaan torakkaa. Se oli melkein kämmeneni kokoinen ja sihisi kovasti. Pidin sitä kämmenellä ja aluksi minua pelotti kovasti. Se ei kuitenkaan tehnyt mitään, vaikka vaikuttikin kiukkuiselta. Lisäksi teimme apinoille ja papukaijoille virikkeitä. Laitoin tyhjän vessapaperirullan sisälle kuivatun aprikoosin tai pähkinän ja taittelin rullan kiinni päistään. Lisäksi sidoin naruun pähkinöitä. Minun tekemäni virike laitettiin sinikurkkuaroille ja yksi meni heti syömään sitä. 

Näin Africasia-talossa vapaana viipottavia viiriäisiä ja kyyhkysiä. Viiriäiset olivat niin suloisia, että haluaisin sellaisia kotiinkin!

Katselin myös mangustien leikkiä, se oli hauskan näköistä. Yksi hoitajista kertoi, että kerran jollain vauvalla oli pudonnut tutti mangustien aitaukseen ja ne olivat raahanneet sen koloonsa. Myös kännyköitä on pudonnut aitaukseen ja ihmiset ovat olleet hädissään kun mangustit alkavat raahata iPhonea koloonsa. Kun mangustien aitausta siivotaan, löytyy mangustien koloista kaikkea outoa tavaraa. 

Kolmantena päivänä teemana oli heinänsyöjät. Saimme siivota takinien ulkoaitauksen. Takini muistuttaa visenttiä, mutta on pienempi. Eli se on vähän niin kuin pieni puhveli. Takinit oli laitettu erilliseen aitaukseen siivouksen ajaksi. Lapioimme kaikki kakat ja vanhat heinät pois aitauksesta. Tilalle toimme tuoretta heinää ja puun oksia jyrsittäväksi. Osa heinistä laitettiin korkealle puunrungon päälle, jotta takineilla olisi puuhaa kurotellessaan niitä. Siivoamiseen meni aikaa ehkä tunnin verran ja teimme sen yhteistyössä aikuisten kanssa. Se oli kivaa. Aitaus siivotaan kuulemma joka ikinen aamu. Aika rankkaa. Kakkaa on nimittäin aika paljon. Näimme kun takinit pääsivät nauttimaan siivotusta aitauksestaan. Ne menivät heti jyrsimään heinää. Isä-takini heitti puunrunkoa sarvillaan kevyen näköisesti. Se oli jännän näköistä. 

Viimeisenä päivänä näimme lopultakin Korkeasaaren uudet pikkuiset leijonanpoikaset! Niitä on kolme ja ne ovat tosi suloisia! 



Minulla oli Korkeasaaren leirillä tosi kivaa! Se oli oikea eläintenystävän unelmaleiri! Haluaisin sinne vielä uudelleen ensi vuonna. Nyt kun minulla on vuosikortti Korkeasaareen, aion käydä siellä monta kertaa. Menen käymään myös isoisän mökillä ja tarkistan, ovatko punajuuret kasvaneet. Niitä saa sitten kuulemma syödä, jos sattuu sopivaan aikaan paikalle. Tässä vielä lopuksi muutama ottamani valokuva riikikukosta. Se esitteli minulle hienoa pyrstöään joka päivä!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti