Pari vuotta sitten oli peräkkäin kaksi todella lumista ja kylmää talvea. Muistan, kuinka lunta satoi koko ajan niin paljon, että aura-autot olivat työssä joka päivä ja rekat kuskasivat aina vain kasvavia lumikasoja pois. Kulunut talvi ei ollut sellainen. Lunta ja pakkasta oli jonkin verran, aina satunnaisesti. Välissä oli sitten lämpimämpiä jaksoja. Tänä talvena täällä Etelä-Suomessa ei juurikaan päässyt nauttimaan pulkkamäestä, luistelusta tai hiihdosta. Tuntui, että oli aika lailla syksyinen tunnelma. Pimeys tuntui jatkuvan aina ja aina vain. Nyt on kuitenkin kevät, mutta sitä ennen...
Kuluneen talven parhaat palat kuvina:
Tammikuussa olin iltapäiväkävelyllä kotimme läheisellä meren rannalla. Pikkusisko menee edellä ja minä perässä. On lopultakin alkanut pakastaa ja meri alkaa jäätyä. Näettekö taustalla olevan valkoisen kopin laiturin päässä? Se on avantouimareille. Kopista johtaa portaat mereen. Mummi käy täällä uimassa joka viikko.
Aurinko laskee tosi nopeasti ja alkaa jo tulla pimeää. Kello ei ole edes neljää vielä. Talvella valoisa aika on lyhyt.
Helmikuussa kävin ruokkimassa sorsia kotimme lähellä olevalla ojalla, joka virtaa jäätymättä talvisinkin. Sanon paikkaa sorsalammeksi, sillä sinne kertyy joka talvi sadoittain sorsia. Tänä talvena paikalla oli sorsia tavanomaista vähemmän. Tämä johtuu varmasti siitä, että myös muualta löytyy sulaa vettä.
Rohkeimmat sorsista uskaltautuivat syömään kädestäkin. Sorsien vaakutus on kovaäänistä ja kun kaikki ryntäävät syömään leipää nokat vaakutellen, on ääni kuin mahtava sorsakuoro. Tässä kuvassa ruokin sorsia yhdessä pikkusiskoni ja serkkuni kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti